Laskin
Ilmakehä ja kulma
Ilma 1.2211 kg/m³ · äänennopeus 340.8 m/s · lähtö-Mach 2.49 · SD 0.222 · muotokerroin i(G7) 1.087
Pudotus ja lentorata
| Matka (m) | Rata (cm) | Korkeussäätö (mrad) | Nopeus (m/s) |
|---|---|---|---|
| 50 | -0.6 | 0.13 | 812 |
| 100 | 0.0 | 0.00 | 775 |
| 150 | -3.4 | 0.23 | 739 |
| 200 | -11.4 | 0.57 | 704 |
| 250 | -24.3 | 0.97 | 670 |
| 300 | -42.6 | 1.42 | 637 |
| 350 | -67.1 | 1.92 | 605 |
| 400 | -98.2 | 2.45 | 573 |
| 450 | -136.8 | 3.04 | 543 |
| 500 | -183.7 | 3.67 | 513 |
| 550 | -240.0 | 4.36 | 484 |
| 600 | -306.8 | 5.11 | 455 |
| 650 | -385.4 | 5.93 | 428 |
| 700 | -477.4 | 6.82 | 401 |
| 750 | -584.8 | 7.80 | 375 |
| 800 | -709.5 | 8.87 | 351 |
| 850 | -854.2 | 10.05 | 331 |
| 900 | -1021.2 | 11.35 | 319 |
| 950 | -1212.4 | 12.76 | 310 |
| 1000 | -1429.0 | 14.29 | 303 |
Lakikorkeus 0.2 cm tähtäyslinjan yläpuolella 84 m kohdalla. Suoran tähtäyksen alue (±7.5 cm): 0–176 m.
Tämä luoti muuttuu transoniseksi 685 m kohdalla
Kaavion varjostettu kaista on transoninen alue, Mach 1,2:sta alas Mach 0,8:aan. Luotisi saapuu sinne 685 m kohdalla ja alittaa Mach 1:n 823 m kohdalla.
Tuolla alueella luodin kärjessä kiinni oleva paineaalto irtoaa ja siirtyy taaksepäin. Painekeskiö liikkuu, ilmanvastus kasvaa jyrkästi, ja se vaimennus, joka pitää pyörivän luodin kärki edellä, heikkenee. Kasat aukeavat — ei siksi, että laskenta olisi väärin, vaan koska luoti itse lakkaa käyttäytymästä ennustettavasti. Pidä pudotuslukuja tämän matkan jälkeen arviona ja odota enemmän pystyhajontaa kuin lentorata antaa ymmärtää.
MOA vs mrad — ja miksi 1 MOA ei ole 3 cm
1 mrad = tasan 0,001 radiaania, joten se kattaa tasan 10 cm 100 m:ssä, 20 cm 200 m:ssä ja niin edelleen. Siksi metrisissä yksiköissä ampuvat pitävät siitä: laskenta on kymmenjärjestelmässä.
1 MOA = 1/60 astetta = π/10800 radiaania, mikä on 2,908 cm 100 m:ssä ja 1,047 tuumaa 100 jaardissa — ei 3 cm eikä 1 tuuma. Oikotie ”1 tuuma 100 jaardilla” on 4,7 % pielessä, mikä on 2,4 tuumaa virhettä 500 jaardilla. Tämä laskin käyttää täsmällisiä määritelmiä läpi laskennan ja pyöristää vain kerran, naksuiksi, aivan lopussa.
Yksi naksu tornissasi on 0.1 mrad (1 cm @ 100 m). Koska torni liikkuu vain kokonaisia naksuja, jäljelle jää aina jäännös — se näkyy yllä jäännösvirheenä (cm) maalissa.
G1 vai G7 — kumpi vastusmalli sopii tälle luodille?
Ballistinen kerroin ei ole luodin oma ominaisuus; se on vertailu referenssiluotiin. G1 on lyhyt, tasakantainen 1800-luvun muoto. G7 on pitkä veneperäinen. Nykyaikainen match-luoti muistuttaa G7:ää paljon enemmän kuin G1:tä.
Käytännön seuraus: veneperäiselle luodille ilmoitettu G1-kerroin ei ole vakio nopeuden suhteen — luettelot julkaisevat usein porrastettuja arvoja (yksi BC yli 800 m/s, toinen alle). Saman luodin G7-kerroin pysyy lähes vakiona, joten yksi luku kantaa koko lentoradan. Jos luodillesi on olemassa G7-arvo, käytä sitä. G7-kertoimet ovat lukuarvoltaan noin puolet saman luodin G1-arvosta — se on odotettua, ei kirjoitusvirhe.
Mikään käsiase ei ole hypersooninen
Hypersooninen alkaa sopimuksenvaraisesti Mach 5:stä — noin 1700 m/s merenpinnan tasolla. Tämä lataus lähtee piipusta nopeudella Mach 2.49. Nopeimmat kaupalliset kiväärinpatruunat (.220 Swift, .22-250) yltävät noin Mach 3,5:een, ja panssarivaunun APFSDS-ammukset noin Mach 5:een — käsiaseet eivät. Kaikki mitä luet kiväärin ”hypersoonisista luodeista” on markkinointia.
Tietopankki
Patruunat
7.62×51 NATO / .308 Winchester
Lännen täystehoisen kiväärinpatruunan perusratkaisu: lyhyen lukonkehyksen .30-kaliiperi, joka ampuu kaiken 147 gr:n luotipatruunasta 200 gr:n alisooniseen, ja mallitapaus transonisten rajojen ymmärtämiseen.
5.56×45 NATO / .223 Remington
Pienikaliiperisen suurnopeusammunnan standardi: kevyet luodit yli 900 m/s:ssä, kierteennousuhistoria joka selittää ballistiikkaa enemmän kuin mikään muu patruuna, ja hyvin lyhyt ylisooninen elämä.
6.5×55 SE
Pohjolan klassikko vuodesta 1894: loiva rekyyli, pitkät ja hoikat luodit, ja edelleen yksi yleisimmistä hirvieläinkaliipereista Suomessa ja Ruotsissa.
.30-06 Springfield
Vuosisadan yleispatruuna: 1906 esitelty amerikkalainen palveluspatruuna, jolle ladataan käytännössä jokaista metsästysluotia 8 grammasta 13 grammaan.
9.3×62
Raskas eurooppalainen metsäpatruuna vuodelta 1905: 15–18,5 gramman luoteja maltillisella nopeudella — hirven ja karhun kaliiperi, joka toimii lähietäisyyden ryteikössä.
6.5 Creedmoor
2007 esitelty tarkkuusammunnan suosikki, joka on siirtynyt myös metsästyskäyttöön: 6,5×55:n balllistiikka lyhyessä lukossa ja moderneilla luodeilla.
.300 Winchester Magnum
Amerikkalainen magnum vuodelta 1963: .30-kaliiperin luodit 880 m/s:ssä — laakea lentorata ja reilu energiavara, rekyylin ja piipun kulumisen hinnalla.
.222 Remington
Vuoden 1950 benchrest-legenda ja edelleen suosittu suomalainen kettu- ja pienpetopatruuna: hiljainen, tarkka ja kevytrekyylinen.
7mm Remington Magnum
Vuoden 1962 magnum, joka yhdistää 7 mm:n hoikat luodit magnumin lähtönopeuteen: laakea rata ja hyvä tuulensieto avomaan pyyntiin.
.22-250 Remington
Nopein yleisesti myyty .22-keskisytytteinen: yli 1 100 m/s lähtönopeutta, käytännössä olematon pito 300 metriin — pienpetojen ja varislintujen erikoistyökalu.
.22 Long Rifle
Maailman valmistetuin patruuna vuodelta 1887: harjoittelun ja pienimmän riistan väline, jonka rajat metsästyskäytössä on syytä tuntea tarkasti.
Fysiikka selkokielellä
Käsitteet
Ballistinen kerroin ja G1 vs G7
Mitä BC oikeasti mittaa, miksi samalla luodilla on kaksi eri lukua, ja milloin G1-arvo lakkaa hiljaa pitämästä paikkansa.
Äänivalli ja transoninen epävakaus
Miksi kasat aukeavat, kun luoti hidastuu Mach 1:n läpi, mitä transoninen alue oikeastaan on, ja miksi alisooniset lataukset käyttäytyvät toisin.
MOA, mrad ja tähtäimen naksut
Täsmälliset määritelmät, kaksi väärää oikotietä, ja miten naksuiksi pyöristäminen jättää jäännösvirheen, jonka voi laskea etukäteen.
Poikkipintakuorma
Massa jaettuna otsapinta-alalla — se osa ballistisesta kertoimesta, joka tulee luodin mittasuhteista eikä sen muodosta.
Luotirakenteet
Kokovaippa, puolivaippa, ontelokärki, veneperä, open-tip match, homogeeniluoti — mitä nimet tarkoittavat ja mitkä niiden osat vaikuttavat lentorataan.
Kierteennousun perusteet
Miksi rihlaus ilmoitetaan tuumina kierrosta kohden, miten Millerin sääntö arvioi luodin vakautumisen, ja mitä yli- ja alivakautus tekevät.