Luotirata

Ulkoballistiikkaa · metrisenä · ei kirjautumista

Missä luoti oikeasti on.

Nopeus, pudotus, tähtäimen naksut, energia, tuuli. Yksi laskentamoottori, viisi vastausta, ja jokaiseen selitys — myös siihen, missä luotisi muuttuu transoniseksi ja miksi sillä on väliä.

Ilmakehä ja kulma

Ilma 1.2211 kg/m³ · äänennopeus 340.8 m/s · lähtö-Mach 2.49 · SD 0.222 · muotokerroin i(G7) 1.087

Pudotus ja lentorata

-1500-1000-500002004006008001000Mach 1
Lentorata suhteessa tähtäyslinjaan (cm)Matka (m)
Matka (m)Rata (cm)Korkeussäätö (mrad)Nopeus (m/s)
50-0.6 0.13 812
1000.0 0.00 775
150-3.4 0.23 739
200-11.4 0.57 704
250-24.3 0.97 670
300-42.6 1.42 637
350-67.1 1.92 605
400-98.2 2.45 573
450-136.8 3.04 543
500-183.7 3.67 513
550-240.0 4.36 484
600-306.8 5.11 455
650-385.4 5.93 428
700-477.4 6.82 401
750-584.8 7.80 375
800-709.5 8.87 351
850-854.2 10.05 331
900-1021.2 11.35 319
950-1212.4 12.76 310
1000-1429.0 14.29 303

Lakikorkeus 0.2 cm tähtäyslinjan yläpuolella 84 m kohdalla. Suoran tähtäyksen alue (±7.5 cm): 0–176 m.

Tämä luoti muuttuu transoniseksi 685 m kohdalla

Kaavion varjostettu kaista on transoninen alue, Mach 1,2:sta alas Mach 0,8:aan. Luotisi saapuu sinne 685 m kohdalla ja alittaa Mach 1:n 823 m kohdalla.

Tuolla alueella luodin kärjessä kiinni oleva paineaalto irtoaa ja siirtyy taaksepäin. Painekeskiö liikkuu, ilmanvastus kasvaa jyrkästi, ja se vaimennus, joka pitää pyörivän luodin kärki edellä, heikkenee. Kasat aukeavat — ei siksi, että laskenta olisi väärin, vaan koska luoti itse lakkaa käyttäytymästä ennustettavasti. Pidä pudotuslukuja tämän matkan jälkeen arviona ja odota enemmän pystyhajontaa kuin lentorata antaa ymmärtää.

MOA vs mrad — ja miksi 1 MOA ei ole 3 cm

1 mrad = tasan 0,001 radiaania, joten se kattaa tasan 10 cm 100 m:ssä, 20 cm 200 m:ssä ja niin edelleen. Siksi metrisissä yksiköissä ampuvat pitävät siitä: laskenta on kymmenjärjestelmässä.

1 MOA = 1/60 astetta = π/10800 radiaania, mikä on 2,908 cm 100 m:ssä ja 1,047 tuumaa 100 jaardissa — ei 3 cm eikä 1 tuuma. Oikotie ”1 tuuma 100 jaardilla” on 4,7 % pielessä, mikä on 2,4 tuumaa virhettä 500 jaardilla. Tämä laskin käyttää täsmällisiä määritelmiä läpi laskennan ja pyöristää vain kerran, naksuiksi, aivan lopussa.

Yksi naksu tornissasi on 0.1 mrad (1 cm @ 100 m). Koska torni liikkuu vain kokonaisia naksuja, jäljelle jää aina jäännös — se näkyy yllä jäännösvirheenä (cm) maalissa.

G1 vai G7 — kumpi vastusmalli sopii tälle luodille?

Ballistinen kerroin ei ole luodin oma ominaisuus; se on vertailu referenssiluotiin. G1 on lyhyt, tasakantainen 1800-luvun muoto. G7 on pitkä veneperäinen. Nykyaikainen match-luoti muistuttaa G7:ää paljon enemmän kuin G1:tä.

Käytännön seuraus: veneperäiselle luodille ilmoitettu G1-kerroin ei ole vakio nopeuden suhteen — luettelot julkaisevat usein porrastettuja arvoja (yksi BC yli 800 m/s, toinen alle). Saman luodin G7-kerroin pysyy lähes vakiona, joten yksi luku kantaa koko lentoradan. Jos luodillesi on olemassa G7-arvo, käytä sitä. G7-kertoimet ovat lukuarvoltaan noin puolet saman luodin G1-arvosta — se on odotettua, ei kirjoitusvirhe.

Mikään käsiase ei ole hypersooninen

Hypersooninen alkaa sopimuksenvaraisesti Mach 5:stä — noin 1700 m/s merenpinnan tasolla. Tämä lataus lähtee piipusta nopeudella Mach 2.49. Nopeimmat kaupalliset kiväärinpatruunat (.220 Swift, .22-250) yltävät noin Mach 3,5:een, ja panssarivaunun APFSDS-ammukset noin Mach 5:een — käsiaseet eivät. Kaikki mitä luet kiväärin ”hypersoonisista luodeista” on markkinointia.

Patruunat

7.62×51 NATO / .308 Winchester

Lännen täystehoisen kiväärinpatruunan perusratkaisu: lyhyen lukonkehyksen .30-kaliiperi, joka ampuu kaiken 147 gr:n luotipatruunasta 200 gr:n alisooniseen, ja mallitapaus transonisten rajojen ymmärtämiseen.

5.56×45 NATO / .223 Remington

Pienikaliiperisen suurnopeusammunnan standardi: kevyet luodit yli 900 m/s:ssä, kierteennousuhistoria joka selittää ballistiikkaa enemmän kuin mikään muu patruuna, ja hyvin lyhyt ylisooninen elämä.

6.5×55 SE

Pohjolan klassikko vuodesta 1894: loiva rekyyli, pitkät ja hoikat luodit, ja edelleen yksi yleisimmistä hirvieläinkaliipereista Suomessa ja Ruotsissa.

.30-06 Springfield

Vuosisadan yleispatruuna: 1906 esitelty amerikkalainen palveluspatruuna, jolle ladataan käytännössä jokaista metsästysluotia 8 grammasta 13 grammaan.

9.3×62

Raskas eurooppalainen metsäpatruuna vuodelta 1905: 15–18,5 gramman luoteja maltillisella nopeudella — hirven ja karhun kaliiperi, joka toimii lähietäisyyden ryteikössä.

6.5 Creedmoor

2007 esitelty tarkkuusammunnan suosikki, joka on siirtynyt myös metsästyskäyttöön: 6,5×55:n balllistiikka lyhyessä lukossa ja moderneilla luodeilla.

.300 Winchester Magnum

Amerikkalainen magnum vuodelta 1963: .30-kaliiperin luodit 880 m/s:ssä — laakea lentorata ja reilu energiavara, rekyylin ja piipun kulumisen hinnalla.

.222 Remington

Vuoden 1950 benchrest-legenda ja edelleen suosittu suomalainen kettu- ja pienpetopatruuna: hiljainen, tarkka ja kevytrekyylinen.

7mm Remington Magnum

Vuoden 1962 magnum, joka yhdistää 7 mm:n hoikat luodit magnumin lähtönopeuteen: laakea rata ja hyvä tuulensieto avomaan pyyntiin.

.22-250 Remington

Nopein yleisesti myyty .22-keskisytytteinen: yli 1 100 m/s lähtönopeutta, käytännössä olematon pito 300 metriin — pienpetojen ja varislintujen erikoistyökalu.

.22 Long Rifle

Maailman valmistetuin patruuna vuodelta 1887: harjoittelun ja pienimmän riistan väline, jonka rajat metsästyskäytössä on syytä tuntea tarkasti.

Käsitteet